Rakas isosiskoni oli joskus aikoinaan neulonut yläasteella keltaisesta paksusta villalangasta villapaidan, joka tässä vuosien saatossa oli ehtinyt saada jo enemmän tai vähemmän siipeensä. Minäpä otin ja annoin sillekin uuden elämän, nimittäin ompelin siitä likavaippapusseja reissukäyttöön. Isompi on tehty villapaidan takakappaleesta, ja siihen mahtuu meidän perheen molempien tyttöjen viikonlopun likavaipat. Pienempi on puolestaan ommeltu toisesta hihasta, ja se on riittävän iso yhden päivän mummolareissuille. Jaa hajut? Eipä olla sellaisia huomattu, pussi on aina vessan naulassa roikkumassa, eikä kukaan ole vielä tähän päivään mennessä mitään valittanut. Eikä kosteuskaan pääse noista ulos, kunhan välillä muistaa pestä ja lanoliinittaa ne uudelleen. Niin, ja positiivista on myös se, ettei näitä pussukoita tarvitse olla jokaisen käytön jälkeen pesemässä, vaan pelkkä tuuletus riittää!
.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti