Uusia vanhoja hameita

Olin jo heittämässä muutamia vanhoja ja pieneksijääneitä sekä jo osittain risojakin lasten mekkoja roskikseen, kun yhden mekon helmassa ollut kaunis reunapitsi sai aikaan neronleimauksen. Otin sakset kauniiseen käteen, leikkasin yhden pienen mekon kainaloiden alta poikki sekä toisesta ratkoin vyötärön kohdalta mekon miehustan ja helmaosan erilleen. Sitten mars kauppaan, josta sopivan väriset vyötärökuminauhat ja ne paikoilleen. Ja tsadaa - nyt on tytöillä uudet vanhat hamoset prinsessaleikkeihin :-) !! Eikä haittaa jos nämä vähän leikeissä likaantuvat, kun ovat jo muutenkin roskiksesta pelastetut!

Ps. Kuka muuten arvaa kumpi näistä on tehty pikkumekosta ja kumpi on värkkäilty mekon alaosasta ;-) ?

Oma kassi unileluille

Maidän huushollissa typykät rakastaa yli kaiken kaikenlaisia kasseja ja pussukoita, niitä löytyy leikeistä varmaan kymmenkunta erilaista: on käsilaukkua, kauppkassia, nuken vaatepussia jne jne. Yhtään ei kuitenkaan ole joutanut pikkutypylle unilelukassiksi, jossa voisi ottaa kaikki rakkaat unilelut (unipupuriepu, hiiruliriepu ja molla) mukaan mummolareissulle. Siksipä siis tein tällaisen ottaen hyötykäyttöön pari vanhaa lakanaa!

Vähän keskenjääneitä valmiiksi

Ehdinpäs nimittäin taas välillä myös omien projektien kimppuun. Kasassa olisi vielä puolenkymmentä vaippaa ja muutamat housut, joista etenkin nuo ensinmainitut pitäisi saada valmiiksi ennenkuin juniori oppii kuivaksi :-) ... Housuja tarvitsee puolestaan isommalle typyselle, jolla alkaa vaatekaappi tyhjenemään uhkaavasti sopivankokoisista vaatteista.

Latailen tähän nyt pari kuvaa noista joita ehdin saada valmiiksi, pakko varmastikin ottaa jokailtaiseksi tavaksi tehdä edes joku kesken oleva juttu valmiiksi - muuten käy huonosti! Eli. Allaolevista vaippakuvat on sivukiinnitteisistä harkkahousuista, joihin laitoin sisälle tenceliä (tuntuu märälle kastuessaan, eli jos vaikka sitä kuivaksioppimista edistäisi!), ja housut on puolestaan kierrätetty mummin vanhasta mutta hyväkuntoisesta collegepaidasta. Vähän hassultahan nuo näyttää kun teksti "katkeaa" keskellä edessä, mutta menevät varmasti kotihousuina tuosta huolimatta ;-) .

Jotain pientä kierrätettyä...

Tekaisin omista vanhoista välihousuistani (Muumiaiheiset) ja kauluksestaan kulahtaneesta t-paidastani isommalle tytölle parit trikoohousut, vaikkapa yöpukukäyttöön. Onhan nuo pitkät prinsessayöpaidat ihan kivoja, mutta tällaisessa vanhassa talossa on niin viileää tällaisena vuodenaikana että ajoittain peittojen päällä nukkuvilla lapsilla on pakko pitää pitkikset jalassa... Kunpa vaan joulupukki (siis jos yöpukuja nyt sattuu olemaan paketeissa ;-) ...) muistaisi tämän!

Farkkujen kolmas elämä

Isäntä siivoili aamulla kaappiaan, ja kantoi sieltä työpöydälleni vanhoista farkuista tehdyt pihashortsinsa ja sanoi että saapi käyttää tai heittää pois... No mutta eeeeihän noita nyt pois heitetä, isäntä hyvä!

Laskinpa sitten mielikuvitukseni lentoon ja toteutin näistä hauskan olkalaukun itselleni :-) . Laukussa on vetoketjukiinnitys (farkkujen oma vetoketju ratkottuna hyötykäyttöön) eli kaikki materiaali (ompelulankoja tietty lukuunottamatta) on 100 % uusiokäytössä - jo kolmatta kertaa!

Elämäni nopein takki

Kaivelin kirppistä varten myytävää tavaraa, ja törmäsin siellä vanhaan Dalmis-kuvioituun teddyhaalariin. Heitin sen sen alkuun myytävien joukkoon, mutta kun tytöt näkivät haalarin niin molemmat halusivat sovittaa sitä kutsuen sitä samalla koiratakiksi. Siitäpä se ajatus sitten lähti - mitäpä jos leikkaan haalarista jalkaosan pois ja ompelen tilalle takinhelman...? Samallahan saisin yhden puuttuvan napin korvattua, kun nappaan alimman napinreiän umpeen ja siirrän alimman tallessa olevan napin puuttuvan paikalle...

Tuumasta toimeen!! Ja pikapikaahan tuo onnistui, ja nyt on sitten pikkutypykällä ihan oma Dalmis-takki! Ja näyttää rakastavan sitä yli kaiken, kun kävelee se päällään sisällä ympäriinsä iki-ihana hymy kasvoillaan <3 ...

Kierrätysvaippoja opetusmateriaaliksi

Olen menossa taas parin viikon päästä pitämään vaippaompelukurssia, tällä kertaa osanottajia on reilu 10 eli kiirettä tulee pitämään... Oman urakkani keventämiseksi päätin ommella muutaman mallivaipan ja napsia eri ompeluvaiheista kuvia, joista kiireisimmät saavat sitten katsoa mallia mikä vaihe tulee seuraavaksi. Ja koska meillä ei ole tarvetta uusille vaipoille (ainakaan sisäsellaisille) niin etsin laatikon pohjalta kivoja kierrätyskankaita ja tekaisen mallit niistä. Ja jos mallit jäävät käsiin kurssin jälkeen niin ne voi hyvällä omallatunnolla (ja pienin kustannuksin) lahjoittaa vaikkapa paikalliseen vaippalainaamoon!

Tässä siis ensin Lumikki-sisävaippa, jonka päällysmateriaali on vanha froteepyyhe (oma lempparipyyhkeeni lähes 30 vuoden takaa :-) !!), sisällä kiinteänä imuna 3 krs samaa pyyhettä ja sisäkankaana vaaleanpunainen 2-kertainen joustofrotee (vanhan aluslakanan uusi elämä). Toinen kuva on sisätasku, jossa kuosina vanhaa kukallista lakanakangasta, tukikankaana joustofroteeta (jepjep, vanha lakana edelleen...) sekä sisällä vanhasta ribbineulospaidasta pelastettua kangasta.

Vaippakakkua leivottuna

Tein tässä "joutessani" kaiken kiireen keskellä veljenpojalle vähän vaippakakkua, eli jokusen iki-ihanan Nöttösen... Materiaaleina on ihan vaan perusfroteeta ja flanellia, pariin laitoin kuosikankaaksi vanhasta reunasta puhki kuluneesta tyynyliinasta vähän Karvisen kuvaa :-) . Toivottavasti kelpaavat!

Pari valmiiksi leikattua pois pöydänkulmalta :-)

Vappu sujui mukavissa merkeissä, kun sain pari päivää omaa aikaa lasten ollessa mummin helmoissa. Ensin sain aikaiseksi ystävälleni M:lle hänen tilaamansa vaipat, ja tuon projektin jälkimainingeissa sain niin ison inspiraation puuskan, että ommella surautin nämäkin pöydänkulmalla pölyyntymässä olleet, valmiiksi leikatut vaipat valmiiksi. Suuren osan innostuksesta sai aikaan ystaväni H, joka aiemmin lupaili ostavansa nämä pois jos vaan teen ne valmiiksi - meillä kun ei enää sisätaskuja juuri käytetä. No mikäs, sehän sopii!
.
Nämä on siis koko vaippaiän vaippoja, molemmat on tehty täsmälleen samalla kaavalla - näistä sinikukallinen (kuosikangas kierrätetty :-) ) on kiinnitetty "pikkuvauva-asentoon" ja vaaleanpunainen sitten isommalle lapselle sopivaksi. Ihan toimivaltahan tuo näyttää :-) , melkein harmittaa ettei päästä itse kokeilemaan!
.

Lisää kierrätettyä tavaraa :-)

... Tällä vanha pehmoinen puuvillayöpaidan helma on saanut uuden elämän kuivaksioppineen tytön alushousuina. Kuminauhojen kireydet pitää vielä testata, sitten uskallan surautella nuo loputkin valmiiksi!

.

Juju-hurautus - aikaa käytetty 15 minuuttia!

Tosiaan jo aikaisemmin mainitsin, että hankin aiemmin talvella tuon iki-ihanan Juju -kirjan, ja satuin selailemaan sitä taas, kun sain äidiltäni ison kasan ihania vanhoja kankaita. Kun niiden seasta löytyi sellaisenaan juuri sopivan kokoinen kaitale kelta-valkoista retrokangasta, niin eipä siinä muu auttanut kuin hurauttaa. Aikaa tämän tekemiseen meni päätähuomaavat 15 minuuttia, siitäkin suhteessa pisin aika kuminauhan pujottamiseen. Ja koko on aivan passeli - harvinaista kyllä - molemmille tytöille, isommalle hame on suunnilleen polvipituinen ja pienemmälle nilkkoihin. Ainoa mikä tässä nyt vaan mietityttää on se, että tuleekohan tuosta sitten jatkossa riitaa... Hmmm...

.

Housuja lapsosille

Kaiken tämän synttärihulinan keskellä (... huoh, joko mun pikkuvauvani on vuoden vanha...) oli pakko saada vähän hengähtää ompelusten parissa, siispä puolivalmiit pöksyt esille ja viimeistelemään! Lopputulos: isommalle tytölle yhdet ja pienemmälle kahdet. Näistä harmaisiin pöksyihin on käytetty hyvät osat omista vanhoista, polvista jo lähes puhkikuluneista housuistani, joiden kangas oli käytössä pehmennyt ja notkistunut (enkä siksi raaskinut laittaa niitä matonkuteiksi...). Keltaiset ja sinisävyiset on puolestaan jämäkangaspaloista, joita riitti juuri sopivasti housutarpeiksi. Eli käyttöön vaan!

.

Slaavilaistyyliä isolle typylle

Ostin joskus talvella Juju -kirjan, ja sitä tässä eräänä iltana selaillessani törmäsin ihanaan slaavilaistyyliseen maatuskamekkoon. Ja kun silmien edessä vilahti heti pari äidiltäni saatua 70-luvun retrolakanaa, niin pakkohan se oli heti pistää töpinäksi! Harmikseni vaan se kangas, josta ensin ajattelin mekon tuunata, oli vuosien saatossa turhan ohueksi kulunut, niinpä jouduin ottamaan toisen kankaan - samasta retrokasasta kylläkin! Ihanan raikkaan näköinen tästä tuli, ja voipi olla että joudun kysymään äidiltäni, sattuisiko hänellä olemaan vielä toista lakanaa sitä kangasta, josta tämän alkuun ajattelin tehdä... Ja tosiaan, tähän on käytetty ihan pelkästään kierrätyskankaita, vain hihansuiden kuminauhat on uusia ;-) !
.

Lastenvaatteita kuin liukuhihnalta, osa 3 - trikoolegginsit

Ja taas pikapikaa ommeltuja vaatteita, nyt pikkutypylle. Näiden (todelliselta väriltään suklaanruskeiden) legginsien kankaana on hyötykäytetty itse asiassa omat vanhat äitiyshousuni, joista oli polvet kuluneet lähes puhki ja saumatkin alkaneet jo repeillä - eli kiertoon vaan, kun muuten kangas oli tukevaa ja hyväkuntoista! Muutoin olisivat päätyneet (tylsästi) matonkuteiksi...
.

Päiväpeitot tytöille

Oli jäänyt tuohon 5 m verhokangaspakkaan verhojen ompelun jälkeen sen verran kivaa Nalle Puh -kangasta, että hetken aikaa eri vaihtoehtoja mietittyäni päätin tehdä siitä päiväpeitot tyttöjen sänkyihin. Koskapa verhokangas on sellaisenaan vähän turhan luirua päiväpeitoksi, niin uhrasin tukikankaaksi näihin pari vanhaa lakana, niin sain vähän napakammat peitteet. Ja koska nuo lapsoset tyttöjä ovat, niin pitipä muistella sekin, että mitenkäs se reunaröyhelö oikein tehtiinkään :-) ...
.

Uusi aluevaltaus kestoilun saralla

Tämä mamma sai viimenään tarpeekseen tämän huushollin talouspaperin kulutuksesta, ja saumuroida surautti serlan tilalle pieniä (eli noin serlanpalan kokoisia) talouspyyhkeitä, malliltaan kesto. Sainpa samalla tyhjennettyä kierrätyskankaiden kasaa, pari vanhaa ja pehmeää froteepyyhettä sai näin uuden elämän :-) . Tässäpä vielä kuvaa, vaikkei nämäkään mitään ihmeellisiä ole tehdä...

.

Vanhat lakanat kiertoon, tässäpä kelpo idea!

Jostain lukaisin, että vanhoista lakanoista saa hyviä pannunalusia/pannulappuja kun leikkaa ne ensin matonkuteiden tapaan n. 3,5 cm leveäksi nauhaksi ja sitten vaan virkkaamaan. No, pitihän tuo testata, ja myönnetään, ihan kivoja tulee! Kestävät sen aikaa mitä kestävät, mut saapahan jotain vanhoja säilöttyjä kierrätyskankaita pois kaapista lojumasta hyötykäyttöön...
.

Vanhan villapaidan uusi elämä

Rakas isosiskoni oli joskus aikoinaan neulonut yläasteella keltaisesta paksusta villalangasta villapaidan, joka tässä vuosien saatossa oli ehtinyt saada jo enemmän tai vähemmän siipeensä. Minäpä otin ja annoin sillekin uuden elämän, nimittäin ompelin siitä likavaippapusseja reissukäyttöön. Isompi on tehty villapaidan takakappaleesta, ja siihen mahtuu meidän perheen molempien tyttöjen viikonlopun likavaipat. Pienempi on puolestaan ommeltu toisesta hihasta, ja se on riittävän iso yhden päivän mummolareissuille. Jaa hajut? Eipä olla sellaisia huomattu, pussi on aina vessan naulassa roikkumassa, eikä kukaan ole vielä tähän päivään mennessä mitään valittanut. Eikä kosteuskaan pääse noista ulos, kunhan välillä muistaa pestä ja lanoliinittaa ne uudelleen. Niin, ja positiivista on myös se, ettei näitä pussukoita tarvitse olla jokaisen käytön jälkeen pesemässä, vaan pelkkä tuuletus riittää!
.

Vanhassa talossa on aina kylmät lattiat...

... Senpä vuoksi ompelin aikoinaan talvella syntyneelle esikoistytölle lämpimän alustan, jonka päällä kölliä ja leikkiä. Mummilta saatu Nalle Puh -fleece saikin tässä arvoisensa paikan, kun ompelin siitä kahden vanhan äitiyspakkauksesta saadun vaahtomuovipatjan päälle irrotettavan (vetoketjullisen) suojuksen. Vetoketju suojuksen sulkemismekanismina on osoittautunut enemmän kuin oivalliseksi valinnaksi, suojusta kun on pesty muutamaan otteeseen niin vetoketjun ansiosta sen saa aina paitsi irrotettua patjojen päältä, myös aina siististi siihen takaisin!

Ja pikkutypy demoaa:
.

Vanhan tuolin uusi elämä

Niin, onhan sitä tullut uusittua isännän vanhan lepakkotuolin kangaskin - se kun alkoi olla jo tuhannen kulahtanut, rei'illä ja puoliksi purkaantunutkin, mutta isäntä ei siitä halunnut luopua sitten millään... Purkasin vaan vanhan kankaan kaavoiksi ja etsin kivan uuden kankaan niin saatiin tällekin perintöhuonekalulle uusi elämä! Vanha kangas oli jotain paksua farkuntapaista sisustuskangasta, uudeksi kankaaksi valitsin ihanan perhoskoristellun farkkukankaan (kaksinkertaisena) ja ommella surautin kappaleet yhteen karhunlangalla. Ja tsadaa: nyt on tytöillä yksilöllinen (ja mukava) tuoli huoneessaan!
.